Torju vieraslajit – kokemuksia jättibalsamin torjunnasta

Jättibalsami on Suomen luontoon kuulumaton vaarallinen vieraslaji – kasvi joka tulisi hävittää aina ja heti kohdattaessa. Täällä kesäpaikallamme, jossa paikka oli ollut toistakymmentä vuotta tyhjillään oli tämä viheliäs jättibalsami levittäytynyt koko tontille. Ensimmäisenä vuonna teimme rajusti töitä sen hävittämiseksi, toisena vuonna kasvia ei löytynyt kuin sieltä täältä ja nyt neljän vuoden jälkeen sitä ei ole tontillamme lainkaan. Toivoa siis on jos taistelet tämän ongelmakasvin kanssa!

hävitä jättibalsami

Jättibalsamin tuhoaminen ja hävittäminen on itse asiassa yksinkertaista. Kasvin saa tuhottua parhaiten kitkemällä, kasvi lähtee maasta todella helposti nykäisemällä – jopa laajat kasvustot. Ei vaadi kaivamista eikä lapiota.

Niittäminen ei ole varmin tapa hävittämiseen ainakaan tähän aikaan vuodesta, jolloin jättibalsami on kovin elinvoimainen. Se voi nopeasti kehittää uudet lehdet ja kukat katkenneeseen varteen. Nyhdä se siis maasta, kasvi nousee helposti juurineen irti maasta kun sitä vetää varresta.

jättibalsami juuri

Järjestä vaikka kitkentätalkoot

Kerää porukka kasaan, jokaiselle jätesäkki käteen  ja etene metri metriltä eteenpäin nykäisten maasta joka ikinen vastaan tuleva jättibalsami. Näin me toimimme ensimmäisenä vuotena ja kas, 2500 neliön alue joka oli täynnä jättibalsamia saatiin raivatuksi 6 henkilön voimin. Jätesäkkejä tuli kymmeniä. Homma on oikeasti nopeaa, ei siihen montaa tuntia mene joten älä luovuta. Järjestä vaikka talkoot!  Tämän työn tehokkuuden huomaat kyllä viimeistään seuraavana kesänä ja se on todella palkitsevaa.

Jättibalsami kannattaa torjua ehdottomasti ennen punertavaa kukintaa, sillä kasvi leviää vain siemenistä – joita yksi ainoa jättibalsamin kukka voi tehdä jopa yli 700 kpl. Lohdullista on se, etteivät siemenet säily pitkään itämiskykyisinä joten kitkemällä ensimmäiset pari vuotta siitä voi todellakin päästä eroon. Kitkemistä nopeuttaa se, että yleensä jättibalsami kasvaa isoissa “nipuissa” vieri vieressä.

jättibalsami

Koska oma kesäpaikkamme tontti on nyt vapaa jättibalsameista, olemme tehneet vastaavaa hävityspuuhaa myös lähistöllä, yleisillä alueilla jotka eivät tonttiimme kuulu kuten läheisten teiden laidoilta, metsästä jne.

Me hävitämme nämä pirulaiset kitkennän jälkeen polttamalla. Kaikki jättibalsamit kasaan, puita ja tulta perään – täällä maalla kun voi polttaa ne ja se on hyvä tapa varmasti hävittää kasvinosat. Toinen hyvä keino on laittaa ne jätesäkkeihin, sulkea ne tiiviisti ja antaa kasvin mädäntyä niihin.

jättibalsamin hävittäminen

Ryhdy sinäkin tuumasta toimeen, jos jättibalsamia löytyy lähistöltäsi. Jättibalsamin hävittäminen on loppupeleissä kuitenkin kohtuullisen vaivatonta ja erityisen palkitsevaa – lohdullista on, että siitä voi päästä eroon! Nyt, juuri nyt on tärkeä hetki tehdä torjuntatyö ja se on jokaisen kiinteistön omistajan velvollisuus.

Jättipalsami ja jättiputket on säädetty EU:ssa haitallisiksi vieraskasvilajeiksi. Nyt kesällä Suomen kansalliseen kiellettyjen vieraslajien listaan ollaan lisäämässä kurtturuusu, komealupiini, japanintartar ja jättitatar. Vieraslajien haitallisuuden johdosta kaikkien näiden kasvien maahantuonti, kasvatus, myynti ja muu hallussapito sekä ympäristöön päästäminen on lailla kielletty. Kiinteistön omistajan on myös poistettava luonnon monimuotoisuutta tai ihmisen terveyttä uhkaavat esiintymät. (lähde Talouselämä 6.6.2018)

Jos siis näet jättibalsameja, ole ystävällinen ja kitke se ylös ja hävitä.

Tässä infoa jättibalsamista (lähde: vieraslajit.fi):

Jättipalsami on yksivuotinen mehevävartinen ruoho. Kasvin lehdet ovat muodoltaan suikeita ja tiheästi hammaslaitaisia. Sillä on suuret, jopa 4 cm kokoiset kaksineuvoiset kukat. Kukinto on pystyssä oleva terttu. Kukat ovat useimmiten vaaleanpunaisia. Suomessa on tavattu useita värimuotoja tummanpunaisista valkoisiin. Kasvin hedelmä on litumainen kota, joka repeää kypsänä herkästi sinkoen siemenet monien metrien päähän lähiympäristöön.

Kuten nimikin kertoo, jättipalsamiyksilöt voivat olla suuria, jopa yli kolmemetrisiä. Kasvien keskimitta jää kuitenkin yleensä noin 1,5 metriin. Jopa pienet, alle 10 cm korkeat yksilöt kukkivat ja muodostavat siemeniä. Suurikokoisimmat kasvit ovat yleensä rehevillä ja kosteilla kasvupaikoilla, joilla jättipalsami on erittäin kilpailukykyinen ja valloittaa kasvualaa alkuperäiseltä kasvistolta. Jättipalsami ei siedä kuivuutta ja se kasvaa huonosti karuilla kasvupaikoilla.

Laji uudistuu vain siementen avulla. Jättipalsami tuottaa runsaasti siemeniä. Yksi yksilö voi muodostaa jopa 4000 siementä. Siemenet sinkoutuvat ympäristöön jopa seitsemän metrin päähän. Siemenet eivät kellu vedessä vaan ne uppoavat pohjaan. Monet kasvustot ovat saaneet alkunsa kun puutarhajätteitä on kuljetettu luontoon tonttien ulkopuolelle. Jättipalsamilla ei ole Suomessa luontaisia vihollisia.

Yksivuotisen jättipalsamin siemenetkin ovat lyhytikäisiä, ja suurin osa niistä itää heti seuraavana vuonna. Kasvustojen hävittäminen perustuukin siihen, että uusia siemeniä ei päästetä muodostumaan.

Pienet (muutamien neliömetrien ja muutamien aarien laajuiset) jättipalsamikasvustot on helppo hävittää kitkemällä kasvit yksitellen pois mahdollisimman varhain, mielellään viimeistään kukinta-aikana, ennen siementen kypsymistä. Hentojuuriset versot irtoavat maasta helposti, eikä suojavarusteita tarvita. Kitkemisen teho varmistetaan pari-kolme kertaa kasvukauden aikana ja vielä muutaman kerran seuraavana vuonna. Jos siementäviä yksilöitä ei päästetä syntymään, häviää kasvi paikalta hyvinkin nopeasti, jopa kerralla. Kasvin siemenet kulkeutuvat helposti mullan ja kenkien mukana uusille kasvupaikoille, joten siemeniä sisältäviä kasvinosia kannattaa käsitellä varoen.

Laajat (useiden aarien kokoiset) kasvustojen torjunnassa kannattaa kitkemisen lisäksi kokeilla niittämistä. Jos kasvin katkaisee, se kasvattaa hanakasti uusia versoja, ja jopa alle 10 cm korkeat kasvit voivat kukkia ja tuottaa siemeniä. Myös kitketyt ja maahan tai kompostiin jätetyt versot voivat jatkaa elämäänsä kukkien ja siemeniä muodostaen. Kitkemisen ja niiton jälkeen onkin tärkeää seurata, etteivät kasvit pääse jatkamaan elämäänsä.

Jokien ja purojen varsilla kannattaa ensin selvittää jättipalsamiesiintymien sijainti ja laajuus koko vesistön varrella. Torjuntatyöt kannattaa aloittaa yläjuoksulta ja siirtyä sieltä alaspäin. Näin siemeniä ei päädy jo kertaalleen puhdistetulle alueelle.

 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.