Rikkaruohojen torjunta kasvulaatikoista

Keittiöpuutarhani koostuu kasvulaatikoista, jotka on sijoitettu muotopuutarhamaisesti. Hyötytarhan ruko on neljä symmetrisesti aseteltua kasvulaatikkoa. Lisäksi minulla on muutamia kasvulaatikoita sijoitettuna muualle puutarhassa. Kesäpaikalla on lisäksi perinteinen kasvimaa.

Uuden kasvukauden alkaessa tulee kasvualustat kunnostaa ja rikkaruohot poistaa. Tähän on erilaisia tapoja. Perinteinen kitkeminen on hyvä keino, mutta ei toimi kaikkein sitkeimpien rikkaruohojen kanssa. Kasvimaalla käytän katteina heinää, mikä helpottaa rikkojen poistoa. Rikkaruohojen siemenet eivät katteen ansiosta pääse maahan, ja katteen läpi mahdollisesti puskevat rikkaruohot on helppo poistaa käsin.

heinäkate

Keittiöpuutarhan kasvulaatikoihin ilmestyi viime vuonna ikäviä ja hankalia rikkakasveja. Vuohenputket ja jopa maahumala löysivät tiensä laatikoihin, ja aiheuttivat päänvaivaa. Lisäksi laatikoista löytyi voikukkaa yms. Vuohenputki on hankalin, sillä se muodostaa tiheitä yhtenäisiä kasvustoja ja tukahduttaa muut kasvit ympäristöstään.
kasvulava

En suosittele vuohenputken kitkemistä, sillä katkennut juuri tekee yhä lisää kasveja. Pienetkin juurenpätkät versovat helposti, ja varmin keino kasvin hävittämiseksi onkin multien vaihtaminen kokonaan. Koska olen tehnyt useampana vuonna kovasti töitä saadakseni kasvulaatikoihin erinomaisen mullan (ostomulta + komposti + lannoittaminen) ei kasvualustan vaihtaminen ollut vaihtoehto. Lisäksi kasvulaatikot ovat kohtalaisen isoja ja tilavia, joten vaihdettava mullan määrä olisi ollut suuri. Keskustelin tästä ongelmasta puutarhamessuilla, ja sain vinkin kokeilla biohajoavaa rikkaruohontorjunta-ainetta hyötypuutarhassa.

Otin käyttöön Bayer Gardenin Keeper Bio– rikkaruohontorjunta-aineen. Käytin tiivistettä (löytyy myös valmiina seoksena spraypullossa), josta tein ohjeen mukaisen sekoituksen veden kanssa spraypulloon. Keeper Bio tehoaa  yleisimmille rikkakasveille kuten voikukalle, vuohenputkelle, nokkoselle, ohdakkeille ja monelle muulle rikkakasville. Keeper vaikuttaa systeemisesti eli aine imeytyy vihreiden kasvinosien kautta ja vaikuttava aine glyfosaatti kulkeutuu kasvinesteen mukana juuriin ja kasvin maanalaisiin osiin, jotka sitten tuhoutuvat. Siksi aineen ruiskuttamisessa tulee olla tarkka, sitä ei saa joutua sellaisiin kasveihin, jotka halutaan säilyttää!

Keeper Bio

Ns. myrkkyjen käyttäminen hyötypuutarhassa kuulostaa ikävältä, mutta tämä aine on 100-prosenttisesti bio-hajoava n. 2 viikossa ja sopii siksi myös tällaiseen käyttötarkoitukseen. Ruiskutin laatikoiden rikkaruohot kauttaaltaan. Sää oli kohtalaisen lämmin ja sateeton (sateella ei onnistu, eikä seuraaviin tunteihin ruiskutuksesta saisikaan sataa jotta aine ehtii vaikuttamaan). Nyt täytyy pitää kahden viikon varoaika, jonka jälkeen voin tehdä istutukset rikkaruohovapaisiin keittiöpuutarhan laatikoihin :). En halua käyttää tarpeettomasti torjunta-aineita, mutta tiettyjen rikkakasvien ja kasvupaikkojen suhteen niiden käyttö on mielestäni perusteltua.

Vuohenputki

Kokeilimme viime vuonna ensimmäistä kertaa “kemiallista” rikkaruohontorjuntaa erinomaisilla tuloksella, ja varsinkin tuo mahdoton vuohenputki lähtee vain ja ainoastaa näillä keinoille – mitkään muut kokeilemamme keinot (kitkeminen, kattaminen, peittäminen vuodeksi..) eivät ole auttaneet. Kiitos viime vuoden, tänä vuonna meillä on huomattavasti vähemmän tuota ikävää rikkakasvia. Täytyy jatkaa taistelua tietysti edelleenkin, puutarhan hyvinvointihan on jatkuvaa huoltamista.

Lue viime vuotinen juttu rikkaruohotaistelusta tästä.

 

2 Comments

  • Puutarhuri

    Glyfosaatti, jota Keeper Bio Tiivistekin on, ei voi olla 100 prosenttisesti biohajoava, jos kerran sen jäämiä löytyy maan ja vesistön lisäksi elintarvikkeista. Vesistöön joutuessaan se on vesieliöille erittäin myrkyllinen. Siksi sen käytölle onkin turvaraja vesistöistä (sis. viemärit ja ojat).

    Itse pidän rikkaruohot kurissa ahkerasti siimaamalla kasvien välit. Kate puolestaan estää rikkaruohojen villiintymisen kasvimaalla. Vain monivuotisten kasvien juuristoon tunkeutuneeseen vuohenputkikasvustoon käytän glyfosaattia sivelemällä sitä sudilla lehdille. Pullo onkin riittänyt jo 30 vuotta ja vielä riittää toiset 30, ellei Suomi tai EU kiellä sen käyttöä.

    Esim. kts. http://kemikaalikimara.blogspot.fi/2015/04/hollanti-kieltaa-glyfosaattia.html:
    “Glyfosaatti on yhdistetty syöpään, hedelmättömyyteen, munuaissairauksiin ja hermostollisiin vaikutuksiin. Työperäinen altistuminen glyfosaatille on todettu aiheuttavan lisääntynyttä riskiä Non-Hodgkinsin imusolmukesyövälle. Glyfosaatin väitetään hajoavan nopeasti maaperässä, mutta jäämiä aineesta löytyy niin maaperästä kuin vesistöistä.”

    • Henni - Puutarha49

      Totta on että kemiallisia keinoja ei tule käyttää tarpeettomasti. Rikkaruohontorjuntainetta teen suihkupulloon, ja suihkauta “täsmäsuihkun” juuri ja vain haluttuun lehteen. Vuohenputki on kokemuksemme mukaan lähes mahdoton hävittää perennapenkeistä ym. muilla keinoin. Kitkeminen esimerkiksi pahentaa tilannetta kun juuret menevät palasiksi ja niistä jokaisesti lähtee uusi kasvi alulle. Meillä istutusvälit ovat todella tiheät kukkapenkeissä, joten siimaleikkuria voi käyttää. Se on kyllä mainio peli esim. aitapensaiden alustojen yms. siistimiseen. Kasvimaalla käytän heinäkatetta, ja se helpottaa taistelua rikkaruohoja vastaan. Eikä puutarhan tietysti tarvitsekaan olla rikkaruohovapaa, niitä kyllä löytyy ja onhan niillä jopa oma kauneusarvonsa, mutta tietyissä paikoissa en soisi näkeväni esim. todella vauhdikkaasti leviävää vuohenputkea.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.