Matokompostori

Matokompostori on hauska tapa keino saada erittäin ravinnerikasta multaa pienellä vaivalla. Se voi olla jopa harrastus tai hauska puuhailu, ja lapset nauttivat kovasti matojen puuhien seuraamisesta ja matojen ruokkimisesta.

Teimme parista vanhasta pinottavasta muovilaatikosta itse kompostorin madoille ja aloitimme matokompostoinnin helposti.

Hankimme paketin matokompostoria varten: kotimaisia kompostimatoja (kompostiliero) sekä kasvualustan alkuun pääsemiseen. Matokompostoriin ei siis tavalliset kastemadot käy, ne eivät kestä mm. lämpötiloja joita kompostissa on. Harvoin on meillä kotona niin kovin naurettu kuin kertoessani että menen postista hakemaan matoja. Äiti – matoja! Kyllä, pahvipussiin oli kätketty pussillinen niitä mullan seassa. Etsimme vanhat muovilaatikot, joista teimme itse kompostorin muutamassa minuutissa. Päällimmäiseen teimme reilusti reikiä porakoneen avulla ilman vaihtumista varten (tärkeää!).

Kaadoimme matopussin sisältöineen laatikkoon, ja siitä se homma alkoi. Ekat pari-kolme viikkoa annoin vain keitettyä (ja jäädytettyä) kaurapuuroa hyvin pieniä määriä ja pieneksi revittyjä paperin ja pahvin paloja hyvin kostutettuina. Sen jälkeen pikkuhiljaa ja pienissä määrissä kerrallaan viikon-parin välein muutakin: syksyn lehtiä ulkoa, hiekkaa, multaa, blenderin kautta pieneksi surautettua keittiöjätettä juureksia yms. Soseutettuna siksi, että pienet matovauvat saavat ne näin nopeammin ravinnoksi eikä kompostori ala haisemaan tai homehtumaan. Uusi ruoka kannattaa aina haudata mullan alle samaisesta syystä. Laitamme mullan pinnan päälle vielä aina sanomalehden sivuja, jotka on kostutettu. Kompostiaines saa olla reilusti kosteaa muttei liian märkää, matoja ei pidä hukuttaa.

Matokompostori toimii parhaiten 15°C – 26°C lämpötilassa, mutta kestää alhaisempiakin lämpötiloja (ei alle muutaman lämpöasteen). Meillä kompostori on sijoitettu viileään varastohuoneeseen kellariin. Koko komeuden päällä pidämme vielä pyyhettä tasaamaan lämpötilaa ja pitämään kompostorin hämäränä mistä madot pitävät. Lähistöllä on hyvä olla suihkupullo/kannu ms., jolla voi lisätä tarvittaessa kompostoriin kosteutta.

Matomäärä tuplaantuu kompostorissa noin kolmessa kuukaudessa. Jos rakentaa tornimaisen kompostorin pinoamalla laatikot, voivat madot siirtyä eri kerroksiin multapinnan noustua riittävästi reikien (huomioi riittävä koko) kautta ja saada näin uuden tuoreen kasvualustan jolloin pohjakerros voi jäädä tekeytymään ja odottamaan käyttöä puutarhassa esimerkiksi keväällä. Toinen vaihtoehto on kompostorin täyttyessä laittaa uusi ruoka toiseen reunaan, jonne madot siirtyvät ja siirtää siitä porukka uuteen laatikkoon. Meillä on aikomuksena “kasvatella” matoja kevääseen, hyödyntää kasvualusta puutarhassa, siirtää matoja keväällä sitten kasvimaalle vapauteen kuohkeuttamaan maata sekä lehtikompostoreihin. Pieni määrä voidaan jättää aina matokompostoriin ja näin kierto jatkuu.

Jos haaveilet matokompostorin muuttavan ison määrä kompostijätettä nopeasti mullaksi, sitä ei kyllä tapahdu. Meilläkin suurin osa keittiön jätteestä menee lämpökompostoriin. Madot eivät pysty syömään tämän kokoisessa kompostorissa suuria jätemääriä, siihen tarvittaisiin jo hevimmät systeemit. Mutta – madot ovat hauska kompostoinnin tapa ja yksi tapa lisätä luonnonmukaisuutta monin tavoin. Matomulta on huippuravinteikasta ja todella voimakasta – sitä kannattaa antaa kasveille pienin annoksin, niin tehokasta se on. Todellista mustaa multaa!

Kuulostanko ihan hullulta kun sanon että matojen kanssa puuhailu on ollut yllättävän hauskaa?! 😀

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.