Maitohorsmahillo tai horsmankukkahillo

Maitohorsma on kaunis katsella, mutta sitä voi myös hyödyntää monin tavoin. Kokeilimme tehdä ensimmäistä kertaa hormankukkahilloa kun sopiva resepti osui silmiin ja kesäpaikallamme on valtavasti maitohorsmia ihan omilla nurkilla ilman autoteiden pöly- ja saastehaittoja. Onko sinulla kokemusta maitohorsmahillosta?

Maitohorsmahillo tai horsmankukkahillo

  • 2 litraa horsmankukkia (paina kukat tiiviisti mittaan, kukan mukana saa olla kiinnitystappi)
  • 1 litra vettä
  • noin 2,5 rkl sitruunamehua (sitruunan muotoisesta pullosta)
  • 6 dl hillosokeria

Keräsimme kukat ja mittasimme että saimme niistä noin kaksi litran mitallista kun painelimme ne tiiviisti mittakuppiin.

Huuhtelimme kukat sen jälkeen lämpimässä vedessä ja kaadoin lävikköön.

Sen jälkeen homma jatkui keittiössä. Mittasin veden kattilaan ja lisäsin kukat sekaan. Keittelin rauhallisesti noin kymmenkunta minuuttia jolloin kukkien väri haalistui pikku hiljaa muuttuen lopulta harmaaksi.

Siivilöin kukkamassan pois ja jatkoin uutetulla keitteellä eli nesteellä. Lisäsin sitruunamehun nesteeseen ja nostin kattilan liedelle. Lisäsin sokerin pikkuhiljaa ja keittelin noin 10 minuuttia. Tämän jälkeen annoin hetken jäähtyä ja purkitin sen puhtaisiin, lämmitettyihin purkkeihin.

Jätin muutaman lusikallisen kahvikuppiin jäähtymään “maistiaisiksi”, ja hyvältähän horsmankukkahillo muutaman tunnin päästä maistui ja oli jo muuttunut hyytelö/hillomaiseksi. Maitohorsmahillossa on vahva meden maku ja täytyy sanoa että se on erikoinen, villi mutta HYVÄ maku. Ja väri on upea. Näitä kelpaa antaa viemisiksi ja vaikka joululahjoiksi.

Maitohorsmahillo (horsmankukkahillo) säilyy hillosokerin ansiosta huoneenlämmössä kunhan on valolta suojattu.

Vinkin horsmankukkahilloon (tai horsmankukkahyytelöön) löysin Jovelan blogista. Kiitos.

Wikipedia kertoo maitohorsman hyötykäytöstä näin:

Maitohorsman lehdissä on runsaasti C-vitamiinia ja sitä käytetäänkin ruuaksi monin tavoin. Nuoria lehdettömiä versoja voi silputa salaattiin tai ne voi valmistaa ruuaksi parsan tapaan (myös maanalaiset versot). Nuoret lehdet sopivat salaatteihin. Niitä voi myös kuivata teeksi. Maitohorsman ja teepensaan lehtien sekoitusta sanotaan venäläisen paikkakunnan mukaan koporje-teeksi.

Nuoret lehdet sopivat käytettäväksi viherjauhoon ja leipä- ja sämpylätaikinaan. Vanhemmiten lehdistä tulee kitkeriä ja sitkeitä. Lehtien kitkeryyttä voi vähentää fermentoimalla. Kuivatuista juurista on valmistettu kahvinkorviketta. Rehuna sen on uskottu lisäävän maidontuotantoa, ja siemenkarvoja on kehrätty. Alaskassa maitohorsmasta tehdään karamelleja, siirappia ja hyytelöä. Nuorten versojen hienon aromin vuoksi maitohorsmaa on kutsuttu myös ‘radanvarren ananakseksi’. Maitohorsman medestä valmistuva hunaja on kevyttä ja miedon makuista.

Kokeile sinäkin! Mielelläni kuulisin kommentteja hillokattiloiden ja purkkien ääreltä 🙂

 

Yksi kommentti

  1. Johannan horsmankukkahilloresepti piti kaivaa esiin, kun katselin suuria horsmakasvustoja lomareissulla 🙂 Hillon teko jäi tuleviin vuosiin, kun ei sopivaa pilvistä päivää tullut kukkien keruuseen (joudun välttämään nyt aurinkoa). Mukava kuulla, että sielläkin ollaan innostuttu horsmasta.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.