Pakkanen tappaa epätoivotut etana- ja kotilokannat

Mahtavaa! Espanjansiruetana ja lehtokotilo saavat kyytiä lumettomana talvena nyt kun pakkaset ovat ennätyslukemissa. YLE  uutisoi juuri että poikkeuksellisen kylmä talvi tappaa vieraslajien kannat. Erityisen tuhoavaa espanjansiruetanoille ja lehtokotiloille on lumettomuus yhdistetty harvinaisen koviin pakkasiin. Toivon todella että nämä epätoivotut vieraslajit saataisiin kuriin ja jos tämä talvi tässä auttaa näinkin laajasti niin pakkaset ei harmita yhtään. Tässä poiminta uutisesta:

Kovien pakkasten valoisa puoli: tappajaetanoita uhkaa massakato

Kovat pakkaset eikä lunta maassa kuin aavistus, siinä luonnon resepti lehtokotiloiden ja espanjansiruetanoiden hävittämiseen. Poikkeuksellinen talvi romahduttaa vieraslajien kannat, eikä karikkeista ryömi keväällä läheskään yhtä paljon haittanilviäisiä, toteaa nilviäistutkija.

Espanjansiruetana. Kuva: www.vieraslajit.fi

Espanjansiruetana. Kuva: www.vieraslajit.fi

Luonnontieteellisen keskusmuseon emeritusintendentti Ilmari Valovirta povaa romahdusta lehtokotilo- ja espanjansiruetanakannoille kovien pakkasten vuoksi.

Tähän asti haittalajit ovat Valovirran mukaan pelastuneet kovista pakkasista sillä, että lumi on tarjonnut eristävän kerroksen pakkasta vastaan.

– Lunta ei ole kuin muutama sentti. Voi melkein sanoa, että lunta ei ole ollenkaan. Kaikkien sääntöjen mukaan tämän pitäisi olla suonenisku näille eläimille.

Valovirran mukaan vieraslajien “pakkasnesteet” eivät kestä näin kovia pakkasia, varsinkin kun maa hohkaa kylmyyttään näin keskitalvella.

– Talvi on jo pitkällä. Se tarkoittaa sitä, että maa on jäähtynyt jo todella paljon. Normaalisti lumiseen aikaan maa nostaa lämpöä lumikerrosta kohden. Nyt päältä tulee kylmää ja alhaalta myös. Uskon, että tämä on harvinaisen tiukka paikka “pojille”, Valovirta tuumii.

Ihmisten kyhäämät risukasat vieraslajien pelastus

Edeltävinä talvina muun muassa lehtokotilot ovat saaneet Valovirran mukaan talvehtia melko rauhassa karikkeen alla.

– Lehtokotilomäärä on pysynyt hyvänä, tai melko huonona ihmisten kannalta, koska tällaisia pakkasia ei ollut miesmuistiin. Viime vuonna kyllä käytiin tällaisissa pakkaslukemissa, mutta silloin oli lunta. Nyt ollaan poikkeustilanteessa.

Valovirran mukaan kovat pakkaset ja vähäinen lumi tulee kurittamaan lehtokotiloita ja espanjansiruetanoita kovalla kädellä.

Täydellisestä hävityksestä ei voi kuitenkaan vieraslajien vihaajat unelmoida, koska ihmisten pihoihin ja puutarhoihin kyhäämät risukasat ja kompostien aluset tarjoavat riittävän paksun ja lämmittävän eristekerroksen vieraslajien talvehtimiselle.

– Villimmät, niityillä ja avoimilla paikoilla talvehtivilla eläimillä on kaikkein huonoimmat oltavat. Pihoista ja puutarhoista löytyy varmasti paremmin tarpeeksi paksuja ja suojaavia karikerroksia, Valovirta toteaa.

Etanat eivät kevättä näe

Espanjansiruetanalle pakkanen on Valovirran arvion mukaan vieläkin kohtalokkaampaa kuin lehtokotiloille.

Valovirta arvioi lehtokotiloiden kestävän pariinkymmeneen pakkasasteeseen asti. Sen jälkeen niiden kudosnesteet jäätyvät. Monilla alueilla nämä jäätymislukemat on Valovirran mukaan saavutettu.

– Yleensä nuoret lehtokotiloyksilöt kärsivät eniten. Uskon kuitenkin, että nyt vanhemmillakin loppuu sinnittely.

Espanjansiruetanoille pakkanen tarjoilee sen sijaan vieläkin kylmempää kyytiä.

– Kaikki espanjansiruetana-aikuiset kuolevat tänä talvena. Munat säilyvät ja varmaankin osa nuorista yksilöistä. Nuorten säilymisprosenttia en tiedä, mutta tämä pakkanen on todella kova etanoille, Valovirta kertoo.

Lehtokotilo. Kuva Wikipedia.

Lehtokotilo. Kuva Wikipedia.

Ennustetta lehtokotilo- tai espanjansiruetanamääristä on Valovirran mukaan kuitenkin vaikea antaa. Nilviäistutkija on kuitenkin varma, että poikkeuksellinen talvi kurittaa vieraslajeja poikkeuksellisen paljon.

– Keväästä on tulossa todella mielenkiintoinen. Silloin nähdään miten etanoiden ja kotiloiden lopulta kävi.

Espanjansiruetana tunnetaan myös kansanomaisesti tappajaetanana. Nimi juontuu siitä, että niillä on tapana syödä kuolleita lajitovereitaan.  (YLE uutinen 7.1.2016)***

etanaroskis, espanjansiruetana

Etanaroskis, kuva Riihimäen kaupungin nettisivuilta

Meillä täällä Riihimäellä uutisoidaan kevät-syyskaudella runsaasti espanjansiruetanoista, joiden kanta on päässyt ryöpsähtämään pahasti. Omassa puutarhassamme niitä ei vielä ole, mutta valitettavasti lienee ajankysymys milloin ne leviävät niillekin alueille joissa niitä ei vielä elä. Toivon todella että jokainen meistä tekisi voitavansa kantojen hävittämiseksi. Runsasetanaisimmilla alueilla on täällä Riihimäellä jopa etanaroskiksia, joihin etanat voi kerätä pussitettuina. Omasta puutarhasta bongasimme viime kesänä ensimmäistä kertaa lehtokotiloita, joita oli runsaasti – varsinkin pieniä. Niitä sitten varhain aamuisin keräsimme ja hävitimme. Toivon todella että talvi auttaa näissä hävitystalkoissa kaikkia jotka näiden ongelmallisten nilviäisten kanssa joutuu taistelemaan.

Tietoa lehtokotilosta ja espanjansiruetanasta.

Omista vieraslajihavainnosta (niin eläin- kuin kasvit) voi ja kannattaa ilmoittaa vieraslajit.fi sivustolle joka on kansallisen vieraslajiportaali, jonka avulla voit tunnistaa ja ilmoittaa vieraslajeja. Sivuilta on tietoa ja kuvia vieraslajeista, karttoja vieraslajien levinneisyydestä sekä torjuntaohjeita.

Tähän liittyen huomasin myös uutisen vieraslajeihin liittyvästä lainsäädännöstä, joka on tullut voimaan vuoden alusta.

Kansallinen vieraslajilaki ja vieraslajiasetus voimaan 1.1.2016

Kansallinen vieraslajilaki on tullut voimaan 1.1.2016. Lain tarkoituksena on estää vieraslajeista aiheutuvia vahinkoja alkuperäisille eläin- ja kasvilajeille. Kansallisista haittalajeista on säädetty valtioneuvoston asetus, joka myös on tullut voimaan vuoden 2016 alusta alkaen.

EU:n luettelo haitallisista vieraslajeista hyväksyttiin joulukuun alussa 2015. Luettelon odotetaan tulevan voimaan tammikuun 2016 aikana. Luetteloon kuuluvien lajien maahantuonti, kasvattaminen, myynti ja muu hallussapito sekä ympäristöön päästäminen on kielletty.

Jättibalsami on haitallinen vieraslaji. Näitä on hävitetty voimallisesti pari vuotta kesäpaikaltamme menestyksekkäästi.

Jättibalsami on haitallinen vieraslaji. Näitä on hävitetty voimallisesti pari vuotta kesäpaikaltamme menestyksekkäästi.

Pidetään huolta ympäristöstä ja luonnosta. Tässä omia vinkkejäni siihen.

Yksi kommentti

  1. Tämä on kyllä loistava uutinen, vaikkei meillä näitä tuholaisia olekaan. Olen joutunut todistamaan tätä painajaista monen ystäväni puutarhoissa.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.