Kompostialue, nurmikon huoltoa ja pensaiden leikkaamista

Viikonloppu sujui vaihtelevissa säissä. Lauantain upea auringonpaiste ja lämmin sää oikein houkutteli pihahommiin. Sunnuntaina taas satoi pientä tihkusadetta, mikä ei kyllä sekään haitannut. Levittelin 6 x 30 kg kalkkisäkkiä kesäpaikan piha-alueille.

Kun puutarha on ollut pitkään villiintyneenä, ja kasvustot raivattiin viime keväänä huomaa kuinka piha oikein huutaa hoivaa. KesäpaikkaVanhat nurmialueet olivat pahoin sammaloituneet ja kärsivät kasvuvoiman puutteesta. Sunnuntainen sade huolehtin samantien siitä, että kalkitus päätyi nopeasti maaperään. Näiden piha-alueiden kanssa jatkamme työstämistä vielä loppukevään ja kesän aikana, tarkoitus on uudistaa nurmialueet ja kylvää uutta nurmikonsiementä, lannoittaa ja laittaa luonnontilaisiin alueisiin nurmikkoseosta – sellaisiin paikkoihin joihin ei leikkurilla oikein kunnolla pääse (runsaasti isoja kiviä) ja toisaalta emme haluakaan tehdä koko tontin laajuudelta leikattavaa nurmea.

Tässä kuvassa tilannetta viime vuodelta. Vielä ei puut ole lehdissä, mutta sipulikukat nousevat kovaa kyytiä maasta. Valkovuokot kukkivat valtoimenaan. Ilokseni huomasin että köynnöspinaatti oli hengissä niin kesäpaikalla kuin kotipuutarhassakin.

Kevätpuuhiin kuului myös kesäpaikalla uuden kompostialueen toteuttaminen. Maalla en näe tarvetta rakentaa kompostikehikoita joten tein ns. avokompostin kivikkoiseen alueeseen tontin laitamille. Kasasin pohjalle runsaasti keppejä yms. karkeampaa ainesta. Päälle muutama kottikärryllinen haravoituja lehtiä. Heittelin sekaan hieman kanankakkarakeita jotka nopeuttavat lehtien kompostoitumista. Tämän jälkeen lähdin tyhjentämään edellisvuotisen huussikompostin, joka on siis ns. ylivuotista. Siitä ei enää alkuperää eroittanut, eikä se haissut millekään. Tyhjensin puutarhakompostikehikon, toin tavaran kottikärryissä ja kippasin kompostikasan päälle. Kompostikehikon sijoitin avokompostin viereen, siihen on tarkoitus laittaa jatkossakin huussista tuleva tavara jälkikompostoitumaan vuodeksi, jonka jälkeen sen voi kipata avokompostiin. Peittelin avokompostin taas puutarhajätteellä: pääasiassa lehtiä ja nurmikolta irronnutta sammalta. Kun materiaaleja on eri kerroksissa kompostoituu se tehokkaasti.

Terveisiä lämpökompostorista!

Avokompostista tuli komea kasa, siihen voi lisätä maatuvaa tavaraa pitkin kesää ja syksyä, tarvittaessa kasaa voi käännellä. Noin vuoden parin päästä viimeistään se on muuttunut kuohkeaksi mullaksi jonka voi hyödyntää istutuksille. Avokompostin kanssa täytyy muistaa, että sinne ei saa laittaa keittiöjätettä jotka houkuttelisivat tuhoeläimiä. Tällä hetkellä keittiöstä tuleva maatuva jäte menee roskikseen, mutta pian saamme uuden huussirakennuksen ja kompostoivan huussin jonne aiotaan laittaa myös keittiöjäte. Se esikompostoituu huussissa ja päätyy avokompostoriin sen verran maatuneena, ettei elukoista tule haittaa.

Viikonloppuna sain myös viimeisteltyä koiraverkkojen asentaminen, yhteensä noin 70 metriä verkkoaitaa. Tolppina käytin vanhoja heinäseipäitä, joiden maahan tulevat päät poltin nuotiossa. Näin ne eivät lähde lahoamaan vaan kestävät vuosia. Portin pieluksiin asensin myös raudoitusverkkoa, ja sitä vasten tulen istuttamaan kärhöjä, jotka ovat sopivan kevyitä köynnöksiä siihen.

Tein myös pensaiden alasleikkuuta. Noin 5 x 5 metrin kokoinen alue oli täynnä jotakin pensasangervoa (tarkka lajike ei ole tiedossa vielä), villiintyneenä. Leikkasin kaikki pensaat maata myöten alas eli suoritin ns. pensaiden alasleikkuun. Kaivoin pistolapion avulla juuripaakkuja maasta ja istutin koiraverkkon viereen aitalinjalle. Tällaiset paljasjuuriset pensaan taimet kannattaa siirtää ja istuttaa mahdollisimman aikaisin keväällä, sillä tähän aikaan vuodesta maassa on runsaasti kosteutta ja ne juurtuvat nopeasti – usein ilman kastelua. Myöhemmin kesällä sama homma edellyttäisi runsasta kastelua. Muutoin olen kyllä rento puutarhuri – varsinkin pensaiden suhteen en juurikaan noudata suositeltuja leikkausajankohtia, vaan leikkaan ja muotoilen pensaita mihin aikaan tahansa. Hyvin on tämä metodi toiminut. Tosin kukinta-aikoja kannattaa vähän katsoa, jottei mene leikkaamaan niin että menettäisi tulevat kukinnat. Kukkimisen jälkeen on taas erinomainen ajankohta leikkaamiseen. Monista angervoistakin voi muotoonleikata palloja, kartioita yms.. vain mielikuvitus on rajana.

Morsiusangervo aloittelee jo kukintaansa.

Koreanonnenpensas kukkii upeasti. Pensas on kasvanut muutamassa vuodessa todella suureksi ja vanhimmat oksat näyttävät jo paikoin ränsistyneiltä. Kun kukinta on ohi, leikkaan vanhimmat oksat maata myöten alas.

Koreanonnenpensas kukkii ennen lehtiä.

Tällä viikolla puutarhahommat jatkuvat taas kaupungipuutarhassa. Työn alla on myös sisähommia; viime viikolla aloitetut taimien koulimiset ja siirtämiset isompiin ruukkuihin jatkuvat. Taimia on tullut upea määrä ja ruuhka kylmällä kuistilla on melkoinen. Onneksi pian saa taimet siirtää kasvihuoneeseen. Ainoa suuri pettymys on ollut samettikukat tänä vuonna – siemenissä on selvästi jotakin vikaa sillä taimet itivät todella huonosti ja saan vain kolme-neljäkymmentä samettikukan taimea. Kylvin niitä kuitenkin useita pusseja joten oletusarvo oli että taimia olisi vähintäänkin sata. Harmillista, mutta aina välillä näin saattaa käydä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.